Rahasta, ja siitä
miten raha syntyy, jauhetaan nykyään kyllästymiseen asti. Kun aihetta on
tutkinut intensiivisesti useamman vuoden ajan (tämä on kenties helpoin tapa
tulla hulluksi, joten en suosittele kenellekään jonka mieli ei ole rautaa tai
vähintään teflonia), niin hyvin harvoin törmää enää todella mielenkiintoisiin
kirjoituksiin. Kun minulle suositeltiin luettavaksi Asiattoman
lehdistökatsauksen (minulle uusi blogituttavuus) kirjoitusta
"Raha-aktivismi osa II: Sähköä seinästä, kookospähkinöitä pankista",
niin mietin että taas kerran saan kuulla samat itsestäänselvyydet ja nähdä
samat vanhat virheet toistettavan. Iloiseksi yllätyksekseni olin väärässä.
Jutun kirjoittaja,
bloggaaja ja VATT:n erikoistutkija Heikki Pursiainen -- joka näyttäisi
mielipiteidensä perusteella edustavan ns. valtavirtaista taloustiedettä --
korjaa jutussa kiitettävällä tavalla monia niitä "samoja vanhoja
virheitä" joita odotin jutussa toistettavan. Tällaisten virheiden
ääripäähän kuuluu muun muassa kauhistelu siitä kuinka pankki ei luo lainoja
myöntäessään rahaa korkojen maksua varten, ja siten velan määrän taloudessa
pitää jotenkin loogisesti jatkuvasti kasvaa. Tarkoittamani "samat
itsestäänselvyydet" hän taas pääasiassa ohittaa olankohautuksella,
myöntämällä että pankit tavallaan luovat rahaa, mutta heti perään
kyseenalaistaen tämän faktan merkityksen. Jutusta henkii osaamisen ja
itsevarmuuden rautainen yhdistelmä, ja jopa minun, ikoneita kivilattiaa vasten
täydellä raivolla paiskovan vastarannankiisken, pitää myöntää että pidin jutun
luettuani Pursiaista hyvinkin älykkäänä ja osaavana tyyppinä -- toisin sanoen,
mitä parhaimpana väittelykumppanina. Siirtykäämme siis Pursiaisen kirjoituksen
heikkouksiin.
Aiheesta käytyä
keskustelua pitkään seuranneena olen huomannut että ne jotka väittävät
ymmärtävänsä rahan ja rahajärjestelmän toiminnan täydellisesti, ovat enemmän
tai vähemmän hörhöjä (ja hörhön leimaa Pursiainen tarjoaa jopa professoritason
tutkijoille; nöyryys ei selvästikään kuulu Pursiaisen hyveisiin, mutta patana
en lähde häntä tässä sen kummemmin soimaamaan; kunhan totean että pilkka
saattaa jossakin vaiheessa osua omaan nilkkaan). Edellisestä seuraa se, että
jos taloustieteilijä ei halua olla hörhö, niin hän kiertelee ja kaartelee rahan
ympärillä, selittäen kuinka raha ei ole erityisen tärkeää, vaan vain se mitä
taloustieteilijä kutsuu reaalitaloudeksi on tärkeää. Näin hän ei väitä
ymmärtävänsä rahajärjestelmän toimintaa täydellisesti, ja ei siten ole hörhö.
Voimme todeta, että Pursiainen ei ole tällainen hörhö.
Pursiainen on ovela.
Juttu jättää nimittäin helposti -- ja tuskin sattumalta -- sellaisen kuvan,
että Pursiainen ymmärtäisi rahan ja rahajärjestelmän toiminnasta kaiken mikä
siitä on oleellista ymmärtää. Jos lukija uskoo tähän kuvaan, niin ei ole syytä
jatkaa keskustelua. Pursiainen ymmärtää, muut eivät. Mutta entä jos Pursiainen
tosissaan uskoo ymmärtävänsä miten raha ja rahajärjestelmä toimivat -- eikö hän
siinä tapauksessa ole hörhö siinä missä "raha-aktivistitkin"?
Yksi Suomen
kovimmista makrotaloustieteilijöistä -- joka hänkin edustaa valtavirtaista
taloustiedettä -- on sanonut näin:
Rahan olemus on klassinen, lopullisesti ratkaisematta oleva teema kansantaloustieteessä ja erilaisia teorioita on aikojen kuluessa kehitetty.
(Tämä on
itsestäänselvyys jonka kyseinen henkilö varmasti toistaisi julkisestikin milloin tahansa, mutta koska lainaus on peräisin yksityisestä kirjeenvaihdosta
niin en nimeä lähdettä tässä.)
Pursiainen kehittelee kirjoituksessaan "saaritarinan" Leenoineen, Liisoineen, majoineen ja kookospähkinöineen.
Tarinassa on mukana ikään kuin rahaa mutta ei sitten kuitenkaan (siitä puuttuu
rahayksikkö kokonaan), ja samoin Pursiainen tarinoi "pankista" joka
ei vastaa ollenkaan sellaista pankkia johon voimme reaalimaailmassa törmätä.
Mutta kyseessähän olikin tarina, satu, joten emme saa Pursiaista tässä kiinni
mistään varsinaisesta virheestä. Kuten aiemmin sanoin, niin valtavirtaisen
tieteen edustajilla on tapana kierrellä ja kaarrella rahan ympärillä.
Pursiainen kirjoittaa
jutun lopuksi näin:
Saaren maailmaa voitaisiin muutenkin rikastaa monin tavoin, se on hyvin yksinkertainen. Mutta silti tarina on hyödyllinen. Nimittäin jos raha-aktivistit tai muut haluavat kritisoida yllä esitettyjä johtopäätöksiä, heidän on kyettävä kritisoimaan saaresta kertovaa tarinaa. Heidän on osoitettava mikä saaren maailmassa on vialla ja kuinka sitä tulee korjata, jotta päädytään erilaisiin tuloksiin. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan raha-aktivistien omaa saaritarinaa.
Vaikka en
"raha-aktivistiksi" itseäni luekaan, niin olen ajatellut kehitellä *
oman saaritarinani jossa on mukana niin rahayksikkö kuin yksinkertainen mutta
todellisuuteen pohjaava rahajärjestelmäkin. Tämä saattaa kuulostaa helpolta
tehtävältä, mutta nähdäkseni taloustieteilijä toisensa jälkeen on epäonnistunut
tässä tehtävässä. Ja Pursiainen ei tee tässä poikkeusta. Hänen saaritarinastaan
puuttuu niin rahayksikkö kuin rahajärjestelmäkin -- ja pankki tuon
rahajärjestelmän osana.
Yhteenveto: Pursiaisen
saaritarina on mielenkiintoista luettavaa. Mutta rahan olemusta sekään ei
onnistu tyydyttävällä tavalla avaamaan. Näin ollen sama vanha jauhanta rahan
ja pankkien ympärillä jatkuu, minkä voimme todeta tutustumalla Pursiaisen kirjoituksen
saamiin kommentteihin (119 kappaletta tähän mennessä).
* Tätä tarinaa pitää vielä odotella, sillä kyseessä on lopulta aikamoinen savotta (nähdäkseni kukaan ei ole onnistunut sellaista kehittämään; ja tämän Pursiainenkin tietää). Näin on parempi lämmitellä ensin.
Saaren
maailmaa voitaisiin muutenkin rikastaa monin tavoin, se on hyvin
yksinkertainen. Mutta silti tarina on hyödyllinen. Nimittäin jos
raha-aktivistit tai muut haluavat kritisoida yllä esitettyjä
johtopäätöksiä, heidän on kyettävä kritisoimaan saaresta kertovaa
tarinaa. Heidän on osoitettava mikä saaren maailmassa on vialla ja
kuinka sitä tulee korjata, jotta päädytään erilaisiin tuloksiin.
Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan raha-aktivistien omaa saaritarinaa.
- See more at: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.no/2016/01/raha-aktivismi-osa-ii-sahkoa-seinasta.html#sthash.M9ADoDKd.
- See more at: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.no/2016/01/raha-aktivismi-osa-ii-sahkoa-seinasta.html#sthash.M9ADoDKd.
Raha-aktivismi
osa II: Sähköä seinästä, kookospähkinöitä pankista - See more at:
http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.no/2016/01/raha-aktivismi-osa-ii-sahkoa-seinasta.html#sthash.M9ADoDKd.dpuf
Raha-aktivismi
osa II: Sähköä seinästä, kookospähkinöitä pankista - See more at:
http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.no/2016/01/raha-aktivismi-osa-ii-sahkoa-seinasta.html#sthash.M9ADoDKd.dpuf